Päiväkirjamerkintä
Jokin aika sitten sain postissa mukavan kirjeen, jossa kerrottiin, että meidät oli Lurpan kanssa hyväksytty mukaan viikonlopun yli kestävälle estevalmennusleirille. Treeniä ei voi oikeastaan olla koskaan liikaa, joten poni pakattiin traileriin ja köröttelimme paikan päälle. Ensimmäisen illan valmennus oli sileällä ja sisälsi hieman puomityöskentelyäkin. Lurppa oli matkasta ilmeisesti väsynyt ja valui kokoajan pohkeen taakse. Seuraavan päivän ensimmäisen valmennuksen jätin väliin ja poni sai lepäillä. Illalla osallistuimme taas tunnille ja pääsimme hyppäämään, tähän tuntiin olin hyvin tyytyväinen ja poni tuntui hetkittäin erinomaiselta. Sunnuntaina oli vain yksi valmennustunti. Alkuun kävimme metsässä tarpomassa pienen lenkin ja sitten verryttelyn kautta hyppäämään. Lurppa oli selkeästi parhaimmillaan ja hyppäsi tarkasti ja napakasti jokaisen esteen. Viikonloppuun tyytyväisenä pakkasin tavaravuoren ja ponin traileriin kotimatkaa varten. Kotona Lurppa pääsi tarhailemaan ja illalla se pääsi vielä hierojan käsittelyyn.
Päiväkirjamerkintä
Osallistuimme tänään Lurpan kanssa estevalmennukseen. Kotitallilla valmennuksia ei olekaan ollut hetkeen ja oli mukavaa kun ei tarvinnut matkustaa mihinkään päästäkseen valmentajan silmän alle. Tallityttö oli ystävällisesti satuloinut ja kävelyttänyt Lurpan, joten pääsimme heti verryttelemään kunnolla. Lurppa tuntui hieman vastahankaiselta ja vahvalta oikeaan ohjaan. Volteilla perä meinasi karata ulos ja ulkopohkeella muistuttaminen sai aikaan kiukkuisen hännänheilaituksen. Pikkuhiljaa Lurppa rupesi tuntumaan paremmalta ja valmentajakin sanoi, että nyt poni näyttikin hyvältä ulospäin. Hypyt olivat tänään hillittyjä ja keskityimme pääasiassa rauhallisiin ja hallittuihin lähestymisiin niin, että poni laskeutuu oikeassa laukassa alas. Kuskilla meinasi hieman loppua kunto kesken valmennuksen ja vatsalihakset huusivat armoa Lurpan menoa himmaillessa, mutta selvisimme kumpikin kunnialla loppuun saakka.
Päiväkirjamerkintä
Aikaisin aamusta keräilimme edellisenä iltana pakatut tavarat kyytiin ja suunnistimme sitten katsotaan vielä aamuruokiaan mussuttavia poneja. Lurppa oli tapansa mukaan syönyt salamannopeasti ja tapitti kalterien takaa hyvin selkeästi sanoen "haluan ulos, nyt!". Tarhailemaan tamma ei kuitenkaan päässyt vaan se pakattiin trailerin kyytiin pikaisen puunauksen jälkeen ja matka kilpailupaikalle saattoi alkaa. Olimme paikalla varsin ajoissa ja Lurppa odotteli onneksi hienosti trailerissa kunnes sen luokka rupesi lähestymään. Lämmittelyssä Lurpalla oli omia ajatuksia siitä minne mennään ja mitä vauhtia, mutta onneksi sen kuski oli kylmähermoinen ja löysi samalla aaltopituudelle tamman kanssa ja ratsukko ehti hypätäkin pari kertaa ennen lähtövuoron kuuluttamista. Radalla Lurppa eteni tasaisesti, mutta kolmanneksi viimeinen este aiheutti ongelmia ja tamma otti puomin mukaansa. Pudotuksesta johtuen Lurppa ei päässyt tällä kertaa ruusukesijoille.
Päiväkirjamerkintä
Lurppa on kasvanut hienoa vauhtia ja tänään kiikutimme juuri ratsutetun tamman kantakirjaustilaisuuteen. Lurppaa oli kuurattu koko edellinen ilta ja kääritty loimeen yön ajaksi, mutta silti aamulla vastassa oli puruinen poni, jolla oli valtava pissaläntti toisessa kankussaan. Ennen lähtöä Lurppa joutuikin pikaiselle pesulle ja sitten lastasimme sen sekä muutaman muunkin ponin rekan kyytiin. Tapahtumapaikalla riitti hälinää, poneja ja kaikenlaista nähtävää. Lurppa oli ihan terävänä ja alkuun se ei olisi millään halunnut seistä paikoillaan edes sen aikaa, että kuljetussuojat saadaan jaloista irti. Lurpan vuoronumero oli osallistujalistan puolessa välissä, joten saimme odotella melkoisesti ennen tamman vuoroa. Tamma seisoi hienosti, mutta olisi saanut kyllä liikkua terävämmin tuomarien tiukkojen silmäparien alla. Kotiinviemisenä oli kuitenkin mukava II-palkinto, joten ei tässä valittaakkaan voi.
Päiväkirjamerkintä
Olimme saaneet odottaa ja kytätä Criallt Brisen Ffionin varsomista jo pitkän aikaa ja nyt tammaan oli jopa kiinnitetty varsomisvyö, ettei se pääsisi tositoimiin asti huomaamattamme. Illalla varsavahti rupesikin hälyttämään juuri kun olimme saamassa sen päivän iltatallia ja muita puuhia valmiiksi. Ffion oli jo siirretty hyvissä ajoin tamman rauhallisempaan osioon, jotta se ei häiriintyisi muun tallin hälinästä. Seurailimme Ffionia kameran välityksellä toimistossa, valmiina menemään auttamaan, jos tamma vaikuttaisi sitä tarvitsevan. Noin viidessätoissa minuutissa pahnoilla lepäsikin jo tumma mytty. Pitkään odotettu varsa oli vihdoin täällä ja rauhallisesti hipsimme tarkkailemaan uutta tulokasta lähempää. Ruunikolta vaikuttava tammavarsa oli vajaassa tunnissa jaloillaan ja tie maitobaarillekin löytyi omatoimisesti, joten varsan elämän alku jo varsin vakaalla pohjalla.