Crane Cenwyn Y Cimwch

Poni on kilpaillut porrastetuissa kilpailuissa (vt. 4)
Pistetilanteen ja kilpailustatistiikan näet rekisteriprofiilista

Welsheille tyypilliseen tapaan Paavokin on näyttävä ja elegantti, upealiikkeinen poni. Sillä on pitkät, tahdikkaat ja elastiset askeleet, todella hieno hyppy, kykyä ja kapasiteettia korean kuorensa kaverina. Ponnistuspaikat löytyvät itsestään, ryhdissä, kantokyvyssä tai ketteryydessä ei ole moittimista, kootut liikkeet ovat tasavahvat lisäysten kanssa – eikä Paavo todellakaan huido tai hosu etuosallaan takaosan hyytyessä tyhjäkäynnille! Ja sitten se sama näyttävä katseenkääntäjäponi heittäytyy tylsistyessään aivan kammottavaksi käytösongelmaiseksi kakaraksi.

Älkää käsittäkö väärin, kyllähän minä Paavosta pidän. Voi olla, että joinain päivinä käytän termiä siedä, mutta kyllä minä oikeasti ponistani pidän. Vaan kyllähän se korpeaa, miten arkisistakin asioista saa aikaiseksi kehityskeskustelun ja käytöskoulun kertaamisen ja kuinka aivan liian monesta kilpailustartista tuleekin loppupeleissä häpeänsietoharjoitus uljaan ratsun pelleillessä aivan omiaan. Ainakin oma huumorintajuni on koetuksella täysin tavanomaisen tapakasvatuksen saaneen, perusfiksun ja kaikkeen tottuneen ponin päättäessä ruveta uhittelemaan loimea puettaessa tai kulkemaan tallista tarhaan karusellihevosmaisesti ympyrää pyörien. Paavo osaa käyttäytyä, se harvemmin säikkyykään mitään, mutta se on ihan älyttömän fiksu poni tavattoman kierolla huumorintajulla. Se tasan tietää millaisella käytöksellä hommat sujuvat ja millaisella pitkittyvät, millä tavoin toimimalla ihmisen saa turhautumaan ja mikä ei missään nimessä ole sallittua, sekä miten ne naapurikarsinoiden raspauspelkoiset tai muuta jännittävän käyttäytyvät. Ja noita ei-toivottuja käytösmallejahan herra sitten toistaa kuin mikäkin papukaija, ihan vain koska voi ja koska sillä itsellään on hauskaa. Ori kyllä käyttäytyy todella nätisti sille päälle sattuessaan, silloin mikään arkinen tai vähän harvemmin tehtävä hoitotoimenpide ei aiheuta ongelmia.

Työntekoon liittyy aivan samoja ongelmia. Paavo tekee mielellään töitä, on komealiikkeinen kaveri, hyppää hienolla tekniikalla, osaa ja uskaltaa vaikka mitä. Mutta jos herraa ei huvita tai se sattuu pitkästymään löytyy ponin kuvitteellisista hihoista ässä poikineen. Avuille kuuroksi heittäytyminen, epämääräiset kevätjuhlaliikkeet, yllättävät u-käännökset, kaniloikat, vasta seinään tai aitaan päättyvä peruutus, joskus ilopukki tai parikin.. mitä näitä nyt on, Paavo tekee kaikkea kuviteltavissa olevaa ja vielä jokusen erikoisvinkeyden siihen päälle.

Täysin varmaa toimintatapaa Paavon vinkeiden välttämiselle ei ole. Vaikka ratsastaisit jokaisen askeleen, pitäisit treenin ja viikko-ohjelman monipuolisena, vaihtaisit koulutreenin lennosta maastoiluun ja niin edelleen, saattaa Paavo siltikin tylsistyä. Welsh kyllä pitää työnteosta, erityisesti hyppäämisestä ja uimisesta, aina vain ei jaksa kiinnostaa. Epäilen myös osan tämän temppuilusta olevan silkkaa huomionhakuisuutta, Paavo kun ei koskaan kieltäydy rapsutuksista tai muustakaan huomiosta. Perusväittämänä Paavo toimii vähän joka lajissa riittävän napakan, päättäväisen ratsastajan kanssa. Pehmeä, mukavan taipuisa ja ketterä poni toimii pienin avuin eikä mene hämmennyksiin ristiriitaisistakaan avuista – sellaiset tosin tarjoavat orille tilaisuuden tehdä aivan mitä se itse lystää. Mitäs et ohjeistanut kunnolla! Oma vikasi, nih. Niin hyvä, osaava koulu- ja esteponi kuin welsh onkin treenit saattavat olla aivan puska Ö -tason räpellystä ponin pistäessä ranttaliksi, mukamas unohtaessa mitä pohjeavut tai pidätteet tarkoittavat. Parhaina päivinä satulassa saa hymyillä kuin heikkopäinen kaiken sujuessa, ponin kuunnellessa, tehdessä töitä riemumielin samalla antaumuksella kuin se kehittelee kolttosiaan.

Lastaus voi kestää sen pienen hetken jonka siihen olettaakin kuluvan tai kolmatta tuntia, eikä Paavo tietenkään varoita etukäteen. Se saattaa pahimmillaan tehdä ihme sivuloikan keskeltä lastaussiltaa ja irti päästessään painella häntä korkealla kannettuna tötterönä naapurin tontille painamaan turvanjälkiä ikkunoihin tai kuopimaan kukkapenkkejä uuteen uskoon. Sentään herra matkustaa asiallisesti heiniään mutustellen. Esiintyminen saa Paavo aina tekemään parhaansa, tavalla tai toisella. Joka ikisen paikalla olijan katse kiinnittyy poniini joko suorituksen hienouden tai ponin monenkirjavien käytöstapojen unohdusten vuoksi. Joskus hävettää, joskus naurattaa, joskus itkettää.

Luonne © Lissu T.