Päiväkirjamerkintä
Luke on saanut pääosin keskittyä kilpailemiseen estepuolella ja orin olemus on ollut ihan salonkikelpoinen, mutta ei pörröpäisen ponin kanssa kyllä kehtaisi astua näyttelytuomarin silmien eteen. Joten Luke joutuikin pesu- ja puunaustornadon uhriksi, josta selvittyään se oli jo varsin edustavan oloinen. Kehäkäyttäytymistä ja siellä liikkumista ei onneksi tarvitse enää pahemmin treenata, joten poniherra sai vain hölkkäillä liinassa edellisenä iltana. Aamulla aikaisin matkustimme Mooncloudin tiluksille, jossa järjestettiin welsh cobien rotunäyttelyt. Luken luokka oli heti vuorossa varsaluokkien jälkeen ja orin esiintymisnumeroksi oli arpoutunut ykkönen, joka kieltämättä kuulemma nosti jännitystä esittäjässä. Kehäkierros meni hienosti ja herra jatkoi päivän päätteeksi loppukehässäkin keräten yhden lisäruusukkeen toimiston seinää peittämään.
Päiväkirjamerkintä
Matkustimme Luken ja muutaman muun ponin kanssa tänään Stall Sjöholmaan, jossa meitä odotti poninäyttelyihin osallistuminen. Luke oli matkustaessa hieman levoton ja oli kakkinut takajalkansa ja peppunsa hirveään kuntoon saapuessamme perille. Tallityttö lähti etsimään pesupaikkaa ja itse kävin varmistamassa osallistumisemme kansliassa. Luke osallistui cob-orien kovatasoiseen luokkaan ja kieltämättä allekirjoittanutta jännitti niin maan pirskaleesti. Orin esiintymisvuoroa joutui odottamaan melkoisen kauan, mutta Luke otti tilanteen yllättävän rennosti ja natusti rekassa heinäverkosta sapuskaa. Lyhyen lämmittelyn aikana Luke kävi hyvin paljon kierroksilla ja kehään mennessä käveli sisään kahdella jalalla. Onneksi orin hermot tasaantuivat hieman ja se malttoi seistä tuomarin edessä erittäin hienosti. Ori palkittiinkin luokkansa toiseksi parhaana ponina ja veimme kotiin useamman hienon ruusukkeen.
Päiväkirjamerkintä
Ratsastin Luken tänään myöhään illalla kun päivän suunnitellut aikataulut eivät taaskaan pitäneet ja päivä venyi venymistään. Ori ei onneksi tuntunut olevan milläänsäkään kun satuloin sitä puoli yhdeksän pintaan kun muut ponit olivat jo karsinoissaan odottelemassa päivän viimeisiä sapuskoita. Luken häntä oli tuhannen takussa ja luovutin sen suhteen suihkuttaen häntään vain reilun määrän jouhenselvitysainetta. Satulaan Luke tuntui varsin mukavalta, viime aikojen hieronnat ovat avanneet hyvin jumeja ja ori liikkuu paremmin läpi koko kropan ja aktiivinen takapää jaksaa tehdä töitä. Työstin Lukea kaikissa askellajeissa testaten niin kaasua kuin jarruakin erilaisilla tehtävillä. Hetkittäin Luke tuppasi kaatumaan sisäjalkaa vasten ja käymään edestä vahvaksi, mutta kokonaisuutena se oli hyvä ratsastaa. Loppukävelyiden jälkeen suuntasimme talliin ja Luken ei tarvinnut kovin kauaa odotella heinäsatsiaan.
Päiväkirjamerkintä
Luke osallistui tänään emänsä rinnalla elämänsä ensimmäisiin näyttelyihin. Pientä oripoikaa tuntui hieman jännittävän ja se pysyi visusti emänsä kyljessä kiinni kurkkien varovasti muita poneja. Luokka, johon Luke oli ilmoitettu, alkoi ajallaan ja esitimme varsan emänsä kanssa tiukasti tuijottavalle tuomarille, joka mumisi jotain kommenttia kehän sihteerillekin. Ravia esittäessä Luke olisi saanur ravata kyllä paremmin, nyt raviosuus oli suurimmaksi osaksi emän perässä laukassa pomppimista. Tässä luokassa oli tänään vain kaksi osallistujaa ja kumpikin varsa oli meiltä, joten Luken kakkoseksi jääminen ei hirveästi osannut harmittaa. Esiintymisen jälkeen Luke sai ottaa ruohikolla pienet nokoset kun sen emä laidunsi rauhassa narun päässä. Kotimatka sujui hienosti ja siellä ponit pääsivät takaisin laitumelle.
Päiväkirjamerkintä
Saimme odottaa Pencalow Iolan varsomista todella pitkään ja hartaasti. Suurin osa tallin tiineistä tammoista oli jo pyöräyttänyt varsansa maailmaan, mutta Iola jaksoi odotuttaa oikein olan takaa. Naureskelin jo, että pitää pyytää eläinlääkäri vielä varmuudeksi ultraamaan onko tuo plussapalloa muistuttava tamma todellakin tiineenä vai vain erittäin hyvinsyönyt tapaus. No, onneksi kyseessä ei ollut ruuasta johtuva pöhötys vaan myöhään illalla Iola rupesi käyttäytymään siihen malliin, että jotain tapahtuu pian. Varsomista valvottiin tallin toimistosta käsin kameran kautta, ettemme vain häiritsisi tammaa. Paksulle pahnapatjalle pullahtikin tumma mytty, jota hetken seurailtuamme piti mennä vilkaisemaan ihan luonnossakin. Iola ihmetteli uutta tulokasta ja saimme vilkaistua sen verran, että kyseessä oli odotusten mukaisesti orivarsa.
