Llygedyn Tlws Echnos

Historian havinaa

Tillin emä sulhasen valinta oli pitkä ja kivinen tie, eikä oikein mikään meinannut kelvata. Halusin sporttisen erisukuisen orin, jonka kanssa Noksu-emä olisi tasapainoinen mätsi. Pitkän etsinnän ja vatvomisen jälkeen eteen sattui Moonbeam Welsh Poniesin kasvattama ja omistama rautias Moonbeam Rhodd O Llawenydd. Yleispainotteinen ori on mukavan tasainen moniosaaja ja viimeistään sen näkeminen liikkeessä sinetöi päätöksen. Noksu tiinehtyi vasta toisella kierroksella, mutta kanto-aika sujui onneksi ilman hikkoja. Tilli oli syntyessään isohko ja vei tovin, että se jaksoi nousta jaloilleen ja pikkuinen tamma autettiin maitobaarillekin varmistaaksemme ternimaidon saannin. Tästä alkoi Tillin tarina ja en voisi olla tyytyväisempi!

Luonnekertomus

Llygedyn Tlws Echnos eli kotipiireissä Tillinä tunnettu "pikkutamma" on varsin eloisa ja höppänä takkutukka. Arkisissa jutuissa kotona Tilli on jo oppinut hyvin rajansa ja sen mitä saa ja ei saa tehdä, mutta aina joskus se testailee rajojaan esimerkiksi taluttaessa. Tilli ei tee mitään vaarallista tai pahaa, mutta tamman kanssa saa pitää kylmänrauhallisesti hermoistaan kiinni, kun se kokeilee joskos tänään voisi marssia taluttajaa päin tai vaikka kieltäytyä menemästä pesupaikalle. Tilli vaatii myös palvelua varsin kovaäänisesti, on kyse sitten aamun ruokahetkestä tai kilpailupaikalla trailerissa seisomisesta. Yksinään se ei viihtyisi oikeastaan lainkaan, mutta poniseuran lisäksi rapsutteleva ihminen kelpaa hörökorvaiselle tammalle hyvin. Hoidettaessa Tilli nauttii, kun sitä rapsutellaan pitkän kaavan kautta kumisualla ja sen turpa venyy kuin tapiirilla, tamma katsookin harjaajansa hieman pettyneenä, kun kumisuka vaihtuu toiseen harjaan. Jalkojensa kanssa Tilli on malttamattomasta päästä, kaviot saa kyllä putsattua ja jalatkin pestyä jotenkuten, mutta kengittäjälle kannattaa suoda kahvitauko tai parikin tätä tammaa laittaessa.

Ratsastettavuudeltaan Tilli muistuttaa minua paljon emänemästään Careddista. Samanlainen palvelualttius sekä yritteliäisyys löytyy tästä mustasta kaunottarestakin ja Tilli onkin hyvin usein päivän helpoin ratsastettava persoonallisempien ponien keskellä. Eloisuus ja tietty kipinä ei onneksi kyllä katoa mihinkään kun Tilli on satulan alla, mutta saman aikaisesti se on nöyrä ja yritteliäs. Usein tuntuukin, että Tilli saa hirveästi hyvää energiaa onnistuessaan ja saadessaan kiitosta ja tamma vain parantaa suoritustaan. Jonkinlaista kärsimättömyyttäkin on huomattavissa ja saman tehtävät hinkkaaminen saa Tillin usein hieman jännittymään ja sen liikkeestä katoaa varsinkin ravissa se wow-efekti. Tamman satulassa ei ole helpointa pysyä ja vatsalihaksia todellakin tarvitaan Tillin kauhoessa menemään isoa ja näyttävää raviaan. Laukannostot on usein varsin ilmavia, mutta siihen se sitten onneksi jääkin ja Tillin kanssa ei tarvitse useimmiten miettiä kentän pintamateriaalin maistelua. Vaikka Tillissä ei ole emänsä Noksun hurjapäisyyttä ja huikeaa rohkeutta, on se onneksi perinyt emältään mukavasti jousia hyppäämiseen ja suorittaakin varsin varmasti isotkin radat. Esteillä Tilli tarvitsee itsevarman ja rohkean kuskin, joka vakuuttaa tamman siitä, että seuraavastakin riemunkirjavasta okserista päästään yli ja Tilli kyllä varmasti tulee yrittämään parastaan ratsastajansa kanssa. Vauhti tuppaa myös kiihtymään hypätessä eikä Tilli aina malta kuunnella pidätteitä. Malttia vaativat harjoitukset pienillä esteillä ja kunnollinen läpiratsastus verryttelyssä ovat paikoillaan.

Päiväkirjamerkintä

Tilli on ollut melkoinen ruusukehai niin esteradoilla kuin myös näyttelykehissäkin, olemmekin tammasta hyvin ylpeitä. Sen ura esteillä alkaa olla taputeltu pikkuhiljaa ja kalenterissa ei enää ole merkattuna kuin muutama isompi kilpailu ja niihinkin osallistuminen on vähän niin ja näin riippuen miltä Tillin psyykkinen ja fyysinen kunto vaikuttaa. Terveyshuoliakin on ollut, mutta onneksi ne on selätetty ja saamme toivottavasti nauttia Tillin seurasta vielä pitkään. Tamman näyttelyura saapui päätökseensä Lindgårdin näyttelyissä, jossa Tilli menestyi upeasti ollen best in show ykkönen. Nyt pitäisi vielä lähettää anomus menemään, että saisimme tammalle muotovalion arvonimenkin plakkariin. Suunnitelmiakin löytyy ja Tillille on katseltu sulhasta jo pitkään sillä silmällä, mutta mitään ei ole ainakaan toistaiseksi lyöty lukkoon.

Päiväkirjamerkintä

Vihdoinkin tämä pitkään ja hartaasti odotettu päivä tuli, melkein tuli jo menetettyä yöunetkin jännityksen vuoksi kalenterin madellessa eteenpäin! Kyseessä on siis niinkin jännittävä asia kuin ponikantakirjan tilaisuus, johon meidän tumma kaunotarkin eli Tilli pääsi osallistumaan. Se on kasvanut hienoksi poniksi ja ura näyttelykehissä tulee varmasti jatkumaan tuli kantakirjauksesta mikä tahansa palkinto kotiin viemisinä. Osallistujia oli huimasti ja hälinä tapahtumapaikalla melkoinen kun toinen toistaan hienommat ponit pääsivät tiukkojen tuomarien silmien eteen arvosteltaviksi. Kyllä jännitti Tillin puolesta! Lopulta sain taluttaa varsin rennon oloisen tamman tuomarien eteen ja kun asettelin sen seisomaan paneelin eteen niin hyvä fiilis kupli sisälläni. Hyvä fiilis senkusta parani kun tulokset julistetiin ja selvisi, että Tilli palkittiin uskomattomalla I-palkinnolla. Melkoinen saavutus nuorelle ponille!

Päiväkirjamerkintä

Tillin ratsutusta on päästy aloittelemaan jo jonkin aikaa ja herkkistamma onkin osoittautunut jo melkoiseksi kultakimpaleeksi. Tämän lisäksi se on onnistunut nappaamaan näyttelyistä jo kantakirjauskelpoisuudenkin, joten piakkoin pääsemme jännäämään tämän mustan kaunokaisen kantakirjaustulostakin. Tänään Tilli sai ulkoilla kaveriensa kanssa pitkälle iltapäivään ja se haettiin sisälle vasta päiväheinien ollessa lopuillaan. Ohjelmassa oli tänään kouluvalmennuksen tapainen, mutta hieman rennommalla otteella kun kyseessä on nuori poni. Tilli oli alkuun hieman jäykän ja tahmean oloinen, mutta virkistyi paljon kun homma eteni rauhallisesti eikä siltä vaadittu heti alkuun liikaa. Ensimmäiset laukannostot onnistuivat varsin hienosti, mutta onhan Tilli hanskannut homman jo ohjasajossa tovin aikaa. Liikutuksen jälkeen neiti pääsi pesun kautta takaisin ulkoilemaan.

Päiväkirjamerkintä

Tillistä on kasvanut jo varsin hieno nuori poni ja se onkin niittänyt menestystä näyttelyissä varsaluokissa ollen jo monen monta kertaa näyttelyiden paras maitovarsa, joka on ainakin minun mielestäni hirveän hieno saavutus. Käytöksessä olisi kyllä monesti parantamisen varaa kun ainakaan vielä Tilli ei ole kärsivällisimmästä päästä ja se on monesti saapunut kehään takajaloillaan kävellen. Onneksi tuomarit eivät ole rokottaneet tästä ainakaan tähän mennessä, heh. Tänään Tilli osallistui Mooncloudissa järjestettyihin welshponien rotunäyttelyihin ja onneksi varsakehä oli aivan päivän aluksi niin homma saatiin heti pois alta. Seisomisosio tuomarin edessä meni hienosti, mutta liikkeelle lähdettiin taas suht räjähtävästi. Luokka oli pieni ja emme joutuneet kauaa kuhnimaan kun Tilli julistettiin luokkavoittajaksi suureksi iloksemme, joten pääsemme hakemaan sille Ch-MV -arvonimeä lähiaikoina!

Päiväkirjamerkintä

Noksu teki eräs aurinkoinen aamupäivä, tallin ollessa hiljaisimmillaan, ison urakan ja varsoi karsinansa pehmeille pahnoille tumman, pitkäjalkaisen tammavarsan. Ensikertalaisena se oli hieman kummissaan ja menikin hetki, että uusi äiti tajusi, että karsinassa oli nyt joku muukin, joka kaipasi kovasti emänsä huomiota. Pienten alkutöyssyjen jälkeen tammavarsa löysi tissillekin ja Noksu oli varsin levollisen oloinen uuden pienokaisensa kanssa. Aina kuitenkaan ei mene niin kuin Strömsössä ja tarvitsimme eläinlääkärin apua myöhemmin saman päivän aikana kun Noksun jälkeiset eivät millään irronneet ja tammalle nousi pientä lämpöäkin. Onneksi eläinlääkärimme tuli tapansa mukaan pikaisesti ja Noksu saatiin lääkittyä eikä pikkuinen Tilliksi nimetty varsakaan vaikuttanut olevan moksiskaan.